Anna Karenina - Leo Tolstoi

Nimi: Anna Karenina
Kirjailija: Leo Tolstoi
Julkasuvuosi: 1875-77
Sivumäärä: 999

Tervetuloa Moskovaan ja sen 1800-luvun seurapiireihin. Anna Kareninassa on oikeastaan kaksi päähenkilöä, jotka eivät periaattessa ole muuta kuin kahden avioliiton kautta linkittyneinä toisiinsa. Kirjan nimihenkilö Anna Karenina, sekä Konstantin Levin.

Anna Karenina on naimisissa, mutta löytää itselleen uuden rakkauden sotamies Vronskista ja tästä alkaa hänen syöksykierteensä. Hänen aviomiehensä ei välitä, kunhan hänen kunniansa pysyy ja pakottaa Annan pysymään luonaan ja jatkamaan salaista elämäänsä Vronskin kanssa. Kun hän viimein saa lähteä Vronskin kanssa ulkomaille, epäilys alkaa kalvaa hänen sydäntään, että rakastaako Vronski häntä enää.

Konstantin Levin taas kirjan alussa on palanut Moskovaan maatilaltaan kosiakseen Kitty Stserbatskajaa, mutta saa tältä pakit Vronskin takia, joka on myöskin heilastellut Kittyn kanssa. Torjunta saa Levinin palaamaan takaisin maatilalleen ja elämään siellä elämäänsä ja miettimään uusia tapoja tehdä viljelyistä kannattavaa.

Kirjassa on paljon henkilöhahmoja, muttei kuitenkaan yhtä paljon kuin Sodassa ja rauhassa. Siinä on myös monta näkökulmaa henkilöiden ongelmiin ja alusssa kestää hieman tottua, että kuka on kukakin venäläisesten nimijärjestelmällä.

Pidin kirjasta todella paljon. Se oli vauhtiin päästessään todella hyvä ja henkilöhahmojen päänsisään pääsi todella hyvin ja välillä sitä todellakin sääli Annaa, mutta samalla sitä mietti, että mitä pahaa hänen aviomiehensä hänelle on muka oikeasti tehnyt ja ihmetteli hänen päätöksiään ja niihin johtaneita syitä. Levinkin hieman säälitti, pääosassa Kittyn pakkien takia, mutta samalla sitä toivoi että hänen ideologiansa kantaisi jotain hedelmää maatilallaan.

Arvosana: ****

Sota ja Rauha - Leo Tolstoi 1/100

Taas täällä vuoden ensimmäisen kirjan kanssa ja olen nykyään mukana myös 100 kirjaa vuodessa haasteessa.

Nimi: Sota ja rauha
Kirjailija: Leo Tolstoi
Sivumäärä: 1139
Julkaisuvuosi: Suomeksi 2005, alkuperäinen 1866

Tolstoin Sota ja rauha paneutuu Napoleonin sotaan tavallisen venäläisen aatelisen näkökulmasta. Se on tarkkaa kuvailua, mutta silti ei ollenkaan puuduttava kirjana. Siinä on monta sataa henkilöhahmoja ja alussa minulla oli vaikea seurata perässä, että kuka kukin on, mutta tämä minulla on ongelmana melkein aina hieman vanhemmissa kirjoissa.

Mutta Sotaa ja rauhaa ei turhaan sanota klassikoksi. Se on täydellinen esimerkki realismista ja siitä kuinka klassikot pysyvät ajattomina. Eihän kukaan tosin enää muista Napoleonin sotia, mutta muut ajatukset kirjassa ovat läheisiä nykyihmisellekin. Ja se kerronta, vaikka voisi kuvitella, että tarkat ja yksityiskohtaiset kuvailut olisivat oikeastikin jotenkin puuduttuvia se ei todellakaan ole totta. Tolstoi tekee niistä eläviä ja niitä on ilo lukea.

Ja kaikki ne päähenkilöt, loin tunnesiteen melkein jokaisen ja toivoin todella kovasti, ettei yksikään kuolisi. Erityisen surullinen olin ruhtinatar Bolonskin kuolemasta, mitä en ollut osannut odottaa, mutta se taas piti tarinan elossa Andrein kohdalta ja osoitti kuinka hän muuttui täysin toiseksi ihmiseksi kirjan aikana.

Minua tosin säälitti Pierre, joka oli niin kaikkien armoilla, eikä osannut lainkaan puollustaa itseään, mutta onneksi hänkin sai onnellisen loppunsa lopulta.

Kokonaisuudessaan kirja oli loistava, mutta silti pidin kuitenkin jotenkin enemmän Dostovjevskin tavasta kuvata ihmisen mielen liikkeitä, vaikka ei Tolstoita ja Dostojevksiä pitäisi missään nimiessä verrata keskenään.

Arvosana: *****