The Remains of the day - Kazuo Ishiguro

Nimi: The Remains of the Day
Kirjailija: Kazuo Ishiguro
Julkaisuvuosi: 1989
Sivumäärä: 245

The Remans of the Day kertoo vanhan englantilaisen kartanon hovimestarin lomamatkasta vanhan sisäkön luokse. Matkan aikana hän muistelee menneitä ja miettii, että mitä sisäkön kirje, joka sai hänet lähtemään matkaan, oikeasti tarkoitti.

Luin kirjan englanniksi ja aluksi se oli hieman takkuista, koska kirja on kirjoitettu hovimestarin näkökulmasta, joten kieli on todella muodollista englantia, johon kestää tottua, mutta loppu menee sitten kuin vettä vain. Tosin muodollinen englanti tuo kirjalle viimeisen silauksen, varsinkin kun kertojana on vanha, kokenut hovimestari.

Luin kirjan hieman erilaisesta näkökulmasta kuin koskaan ennen. Lainasin sen vain sen takia, että se on BBC:n listalla ja satuin näkemään sen kirjastossa, joten lainasin sen hetkeäkään miettimättä. Ja toiseksi kirjassa ei ole takakannen tekstiä, joka paljastaisi mistä siitä olisi kyse, enkä pahemmin viitsinyt ottaakaan asiaa selville, joten kirjan sisältö oli täysi yllätys, joka paljastui sitä mukaan kuin luki. Ja se oli omalla tavallaan hieman hämmentävää, mutta myös palkitsevaa. Juonen selvitessä vasta lukiessa, niin ei tehnyt mieli hypätä taakse lukemaan loppuratkaisua ollenkaan. Ja kesti hetken ennen kuin sain selville edes päähenkilön ammatin ja nimen, sekä aikakauden :D

Mikä sai minut lopulta miettimään. Valitsen kirjoja yleensä sen mukaan mitä ne kiinnostavat minua. Katson ensin nimen ja selkämyksen ja sitten takakannen tekstin, jos nimi ei kiinnitä huomiota en ota kirjaa edes käteeni, jos ulkoasu ei ole sopiva, en katso takakannen tekstiä, jos taas takakannen teksti ei miellytä, en lainaa koko kirjaa. Kuinka monta hyvää kirjaa olen tällä tavalla jättänyt lukematta ja kuinka monta loppua olen spoilannut itselleni takakannen tekstin takia, koska yleensä niistä pystyy päättelemään jotain.

Joten heitän pienen haasteen niille, jotka sattuvat lukemaan tämän tekstin, koska uskoisin että muutkin harrastavat takakannen tekstien lukua, kun valitsevat kirjoja. Kokeilkaa lukea yksi kirja niin, että tiedätte siitä vain nimen ja kirjailijan ja mielellään joltain tuntemattomalta kirjailijalta. Se tuo lukemiseen hieman toisenlaisen ulottuvuuden, kun hyppää yhtäkkiä täysin tuntemattomaan.

Arvosana: ***

Never Let Me Go - Kazuo Ishiguro

Nimi: Never Let Me Go
Kirjailija: Kazuo Ishiguro
Julkaisuvuosi: 2005
Sivumäärä: 263

Never let me go kertoo tarinan Kathysta, Tommysta ja Ruthista, siitä missä he kasvoivat ja mitä he oikeastaan olivat. Se on kerrottu Kathyn muisteluina, hieman hyppivänä kerronnalla, joka tuo tarinaan oman pienen lisänsä.

Kathy, Tommy ja Ruth ovat kaikki klooneja, joiden elämä on valmiiksi päätetty alusta asti. He käyvät koulunsa Hailshamissa, joka on sisäoppilaitos, josta he siirtyvät ennen pitkää elämään muualle maailmaan, mutta vieläkin kloonien yhteisössä. He ovat varaosia ihmisille ja joutuvat ennen pitkää luovuttamaan elämänsä sen puolesta.

Kirja ei kuitenkaan keskity siihen, vaan Kathyn, Tommyn ja Ruthin välisiin suhteisiin Kathyn kannalta. Se kertoo heidän elämästään ja siitä miten heidän suhteensa kehittyvät. Ja koska kirja on Kathyn tarina niin tarina on tavallaan yksipuolinen. Olisin nimittäin kaivannut enemmän selkoa Ruthin toimintaan hänen kannaltaan, koska sain Ruthista todella ilkeän kuvan, eikä lopun paljastuskaan tehnyt hänestä yhtään sen miellyttävämpää hahmoa.

Tarina on melankolinen, koska kaikki siinä tietävät mitä tulee tapahtumaan, vaikka siihen mahtuu onnellisiakin hetkiä, niin niissäkin on pieni melankolisuus taustalla. Oman lisänsä tuo koulun suojelijoiden salaperäisyys, sekä Galleria, jonne oppilaiden töitä aina viedään. Huhuja onnellisemmesta elämästä, jonka voisi saada, mutta onko se oikeasti mahdollista.

Tavallaan pidin tarinasta, mutta jotenkin se kuitenkin jäi hieman vajaaksi. Luin sen englanniksi, mikä oli ihan miellyttävä kokemus vaihteeksi, koska kieli oli varsin selkeää ja ehkä hieman kliinistä. Oli muutama sana, joita en aivan ymmärtänyt, mutta ei se haitannut lukemista yhtään.

Alunperin tartuin tähän kirjaan vain sen takia, että halusin jossain vaiheessa nähdä siitä tehdyn elokuvan, jossa näyttelee Keira Knightley, mitä en ole kuitenkaan vieläkään nähnyt, ainoastaan trailerin, enkä trailerin perusteella osannut odottaa tällaista tarinaa. Se oli täysin toisenlainen mitä odotin. Ei ollut mitään ilkeää kolmiodraamaa tai näkyvää mustasukkaisuutta, niin kuin elokuvan traileri antaa ilmi, mutta no elokuvat tuppaavat tekemään asioista hieman dramaattisempia.

Arvosana: ****