Hippu -tyttö 8v

Niin se vaan aika juoksee ja 6.2 juhlittiin 8 -vuotiasta neitiä, tai oikeastaan sanotaan jo senioria. Kamala miten aika juoksee enkä voi olla murehtimatta ja miettimättä sitä luopumisen tuskaa mikä joku päivä on edessä.

En kyllä ikinä uskonut miten rakas koirasta voi tulla. Tarvittaessa se korvaa mulle kaikki elämän ihmiset, kumppanin ja ystävät. Kun on Hippu niin en muuta tarvii. Hippu kulkee vierellä ja on kamala ikävä työpäivisin ja aina kun ollaan erossa! Niitä hetkiä ei vaan kamalasti ole kun en mielellään jätä sitä kotiin.

Vanhuusikä toi mukanaan vaivoja ja nyt on vuoden päivät syöty avaavaa lääkettä hengitystievaivoihin. Öinen yskiminen on tosi ikävää kuultavaa ja mikäli päivällä on ollut ylimääräistä rasitusta, tai iltalääke unohtuu, se kostautuu aina yöllä. Voi raukkaa. Sterilointi ja ruoan kontrollointi toi sen pohjattoman ahneuden ja kerjäämisen mikä on välillä todella ärsyttävää. Iän takia linjoja on myös tarkkailtava, etenkin kun todella paksun turkin takia ihmiset huomauttelee lihavasta koirasta :/ Silmäluomessa todettiin myös kasvain joka mikäli kasvaa hankaamaan silmää, se täytyy leikata pois. Mulla on tämän asian kanssa mielessä vaan taivaan tuuliin lentävät setelit. 

Ja on jännä mitkä kaverit Isakista ja Hipusta tuli. Aina muristaan toiselle ja ärhennellään, mutta se toinen on tosi rakas ja ihan tulee hätä jos tapahtuu jotain poikkeavaa! esim. kerran Isak riehui makkarissa, ärsytti Hippua, niin mies tuli ja koppasi Isakin syliin ja siitäkös Hipulle tuli hätä että Isakia satutetaan. Toistaiseksi ne on pärjänneet vaikka ärsyttävät aina toisiaan tai siis Isak Hippua :D ne nukkuvat yhdessä kylki kyljessä tarhan kopissa vaikka sängyssä Isak ei saa tulla Hipun lähelle. Kyllä tämä ikäneiti jo arvonsa tuntee ;) 

Isakia sivuten, sillä on kans 2v synttärit tuossa maaliskuussa. Nyt siitä alkaa tulla järkevä aikuiskoira. Muistan kun kaverini sanoi jämpteistä että vuoden ikä on se milloin alkaa tapahtua. Juu, se oli kyllä totta. Se oli todella ärsyttävää aikaa! Virtaa riitti ja nykyään meillä  on ulko-ovea vasten koiraportti koska tosiaan aukoo ovet halutessaan ja karkaa. Eikä anna kiinni. Ja kun on koirien irtipito-aika niin voitte kuvitella miten on virtaa. Syksyn hirvihommat rauhoittivat menoa ja hirvi sille ammuttiin. Oli se polleeta poikaa. Isak on kyllä kiltti ja hyväluonteinen koira. Sängyssä nukkuu vieressä ja välillä haluaa syliin halittavaksi. Jämptit on kyllä kivoja koiria. On kyllä tosi ikävä Isakia kun ei enää asuta yhdessä. Ihan sydäntä raastaa kun sitä niin kiintyy eläimiin.

Pippaliisakin täyttää sitten huhtikuussa 15v. Nukkuu nykyään toooodella paljon ja välillä pitää mieheltä kysyä onko se nähnyt kissaa vai onko joku laskenut sen ulos. Illalla se tassuttelee yläkerrasta alas ja tulee sänkyyn hetkeksi kainaloon. Ikä on rauhoittanut menoa ja Pipsa on kyllä paras kissa ikinä. Pippa sai kaupunkiin ison kiipeilypuun parvekkeelle. Uskon että Pippa sopeutuu paremmin kaupunkielämään, Hipulla on varmasti totuttelemista omakotitalon jälkeen kaupunkiyksiöön, ja tottakai se tulee ikävöimään miestä ja Isakia, mutta sillä on täällä myös koirakaveri ja veljeni jota palvoo yli kaiken. Ja tiedä jos käydään täällä koirapuistossa jne, saadaan haistelukavereita lenkiltä :) 

Hippukin on paras koira. Aina vieressä. Joka yö jaloissa. Ei nukuta ilman Hippua. Toivottavasti saisin pitää sen vielä monta vuotta ja monesti kirjoittaa tämän synttäripostauksen :) joillekin koira on vaan koira mutta mulle se on enemmän, on aina ollut ja tulee olemaan elämäni tärkein asia. 

Onnea kultahippunen! 

Robotti-imuri koiraperheeseen aka mulla meni hermot!

Olen kirjoitellut Isakin kuulumisia viimeksi syksyllä ja koska postausta lemmikeistäni toivottiin, tässäpä sellainen tulee :)

Isak tosiaan kävi talven hirvimetsällä ja kerran se vaan tajusi mitä pitää tehdä, ja juniorina haukkui hirven. Edelleen on lihaa pakkanen täynnä! Oikein mainion koiran merkkejä osoittaa. Nythän Isak on 1 v 4 kk, voisko sanoa pahimmassa iässä? Virtaa riittää, etenkin kun ei voi pitää irti. Lenkillä käymisestä se ei saa kunnolla mitään irti koska kumpikaan meistä ei juokse. Koirapuisto on ainut missä saa juosta vapaana Hipun kanssa. Kuvassa onkin ilmeet kun kuulet pääseväsi koirapuistoon :)

Hipun kans ollaan frendit. Vaikka Hippua välillä ärsyttää!! Tarhassa on kiva olla, voi että nauttivat kun saavat olla ulkona. Isakilla on vaan tosiaan tapana tässä iässä pistää paikat pskaksi :D uusi lämpöeristetty koppi sai kyytiä, tai lähinnä eristeet. Sisällä se ei todellakaan ole yksin. Ei ikinä jää työpäiviksi sisälle. Osaa avata ovet ja on ihan hirveesti isäntänsä perään.En halua edes kuvitella mitä sisällä olisi tehty. Hyppii ovia vasten ja repii jälkiä. Rasittavaa todellakin ja mitä enemmän on porukkaa, sitä enemmän häslätään. Sitten jos Isakin kanssa on vaikka kahdestaan, se vaan makailee tai haluaa halia. 

Luonteeltaan Isak on halipoika ja ihanan kiltti. Jämpti on todella loistava perhekoira ja tykkään Jämptin ulkonäöstä todella paljon. En ehkä itselle ottaisi noin isoa koiraa koska mitä isompi, sitä isompi sotku ja sitä enemmän se vaatii, eikä sitä voi pitää missään kerrostalossa pitkää työpäivää yksin. Mutta lasten kanssa mainio, vaikkakin jotkut lapset tai aikuiset arastelee hyppivää isoa koiraa. Odotan vaan että Isakista tulee iso ja järkevä aikuinen koira. Sitähän minä odotin Hipunkin kanssa koko ajan :D

Pippaliisa täytti 14 v ja sietää jo Isakin hyvin. Ei edelleenkään halua jäädä jalkoihin ja osaa pitää puolensa. Pipsa makoilee ja nukkuu pääosin, huomaa että ikää on jo. Välillä kyllä innostuu syömään mun taimet tai jos on uusia kukkia.

Isak tosiaan osaa avata ovet ja kerran pääsi 3 tunnin karkumatkalle. Oli se hauskaa juosta karkuun kun toinen kävelee perässä ruokakupin kanssa ja toinen ajelee pitkin metsiä. Ilme oli tämä kun pääsi omaan petiin ja sai palkkioksi vielä ruokaa karkumatkasta! 

Huomaa vaan kissan ja kahden koiran taloudessa että karvaa riittää! Ostinkin sen robotti-impan mitä aiemmin kyselin. Roborock s7 muutti meille, hän imuroi ja moppaa. Tuntuu että jostakusta lähtee koko ajan karvaa, ehkä kissan ja Isakin karvat on vttumaisimmat. Hipusta lähtee isoja hippuja joten ne on helppo noukkia käsillä. On se tuo imuri vaan hyödyllinen hankinta, en pärjäisi ilman. Kun tulet töistä ja katsot että vitja mikä määrä karvaa ja kuratassun jälkiä niin imppa vaan laulamaan. Se tekee kartan ja sen mukaan se sitten imuroi. Nostelen tuolit vaan edestä ja kaikki lelut yms. Huomaa että lattiat tulee pidettyä siistimpänä ja romut poissa kun ne joutuisi aina nostelemaan. Ja kun imuri tai minä siivoan päivittäin niin lattiat on siistimmät eikä aina tarvitse katsoa että huoh, taas pitäisi pestä lattiat. Meillä on myös varsi-imuri jolla mies imuroi karvoja. Jos olet siis ikinä miettinyt helpottaako se elämää ja aina tuskailet sen siivoamisen kanssa niin suosittelen! Ei se oikeaa imuria korvaa ainakaan meillä mutta siistimmässä ja kliinisemmässä kodissa niin ehkä joo!

Mitä terkkuja teillä olisi Isakille tai mitä haluaisitte kysyä?

Maailman paras tyttö 7-vuotta!

Tänään juhlimme 7-vuotiasta Kultahippua! Maailman rakkainta tyttöä ja parasta ystävääni. Uskomatonta miten nopeasti aika kuluu! Joulukuussa oli vähän huolta ja murhetta ja pelotti että menetän Kultahipun liian aikaisin. Tuli pelko siitä että entäs kun Hippu kuolee...ei vaan saisi murehtia vaan pitäisi nauttia näistä hetkistä, ja niin nautitaankin, halitaan ja ollaan yhdessä joka päivä.

Joulukuussa havahduin Hipun outoon yskimiseen. Se yski öisin niinkuin ei saisi oksennettua kurkusta jotain ulos. Sitten aloin yhdistelemään asioita, miten se haukkuu tarhassa talvella käheän tuntuisesti ja miten mies sanoi että onpa Hipulla huono kunto kun se hengästyy juostessa. Aloin ynnäämään näitä asioita ja google, vastaus oli sydänvika. Pelko persiissä soitin maanantaina eläinlääkärille ja saatiin aika seuraavaksi päiväksi. Keuhkoissa oli nesteen kuuloista ja lääkäri vaan töksäytti että sydänvialta se vaikuttaa. No perusminä, aloin itkemään että nyt Hippu kuolee ja menetän sen. Aloitettiin nesteenpoistolääke ja varattiin sydänultra Kuopioon tammikuulle. Ihan sydän särkyneenä odotin vaan tammikuuta ja mietin kuoleeko Hippu ennenaikaisesti.

Käytiin Kuopiossa Omaeläinklinikalla jonne meille oli varattu hyvin aikaa tutkimuksiin. Lääkäri kuunteli ja sanoi että ei kuulosta että sydämessä olisi sivuääntä. Se oli tietysti loistava uutinen mutta ultrattiin vielä sydän, kuvattiin keuhkot ja otettiin verikokeet. Lääkäri epäili Shelteillä melko tyypillistä kroonista bronkiittia. Hipulle määrättiin matokuuri kaiken varalta sekä aloitettiin astmalääke.

Astmalääke auttoikin heti ja yskiminen loppui. Mikä helpotus!! Ilmeisemmin nämä kylmät kelit ovat altistaneet Hippua koska kovemmilla pakkasilla yskiminen oli pahempaa. Ei tarvitse turvautua kortisoniin ainakaan vielä koska yskiminen helpotti huomattavasti, sitä esiintyy enää satunnaisesti öisin kylmemmillä keleillä ja esim auton kyydissä innostuessaan.

Tämä lääkekuuri syödään pitkälle kevääseen ja sitten katsotaan uudestaan. Pääasia että Kultahipulla oli kaikki hyvin, ja voin vain lämpimästi suositella Kuopion Omaeläinklinikkaa jos on jotain. En edes sano mitään tämän kylän eräästä konitohtorista. Rokotuksilla on tietysti käytävä täällä, en niiden takia ajele Kuopioon.

Isak ja Hippu ovat parhaita ystäviä.. Vaikka toinen ärsyttää eikä saa välillä tulla lähelle, on kuitenkin välillä pakko ärsyttää toista tahallaan esim vinkulelulla ;) Isak on kiltti halipoika ja nykyään kissan kanssa ihan kavereita. Alussa kissa oli paljon omissa oloissaan eikä kävellyt lattioita pitkin mutta nykyään antaa vaan tassua ja Isak uskoo. Nyt vaan odotellaan kevättä ja lämpimämpiä kelejä, Hippukin voi olla enemmän tarhassa! En nyt pakkasilla ole pitänyt sitä ollenkaan tarhassa tai ulkona koska se selkeästi sitten vaikuttaa hengitykseen. 

Toivon että meillä on Hipun kanssa vielä monta vuotta yhdessä aikaa. Minun ensimmäinen koirani <3 

Koirien kuulumisia

Mun puhelin teki mulle Isakin pentuaikaan aika ikävän tempun, se poisti KAIKKI kuvat ja videot useamman vuoden ajalta. Ne eivät olleet varmuuskopioissa vaikka sellaisen olen tehnyt, enkä keksinyt mihin ne katosivat kertakaikkiaan vaikka tein tuntikausia töitä niiden löytämiseksi. Yhtäkkiä koko kuvakansio melko uudesta iPhonesta oli vaan tyhjentynyt ja sekös se veetutti. Onneksi valtaosa kuvista ja kaikki muistot niiden myötä on Instassa ja Facebookissa, mutta nykyään otan kuvat muistitikulle jonka kopioin vielä toiselle muistitikulle ennemmin kuin luotan Omppuun tai mihinkään pilveen :/

Tämän episodin myötä osa Isakin kuvista katosi mutta kyllä meillä on riemua riittänyt tämän pennun tulon jälkeen ;D Ihan haikein mielin luin aiempaa Isak -postausta ja muistelen ihanaa pumpulimaista pikkupennun turkkia mutta onneksi se on jo iso koira. Se oli tosiaan kurakelien aikaa kun Isak tuli ja sotkua riitti. Tuntuu myös että ensin lähtee kissasta karvaa, sitten Isakista ja taas Hipusta. Imuroin joka päivä :(( haaveilen moppaavasta robotti-imurista etten tulisi ihan hulluksi. 

Keväällä mies jäi pitkälle sairaslomalle tapaturman myötä ja se on toki auttanut myönteisesti koiran opettamisessa. Isakista tuli sisäsiisti jo 4 kk iässä!! Tuntuu kyllä että poikakoira oli tässä asiassa helpompi kuin bitch-narttu joka edelleenkin vaihtaa pissipaikkaa vaikka 4 kertaa jos heinikko on liian märkää. Tuntuu myös että Hippu auttoi ja näytti mallia Iisakin opettamisessa. Kaikki ihmisten näykkiminen/käsien pureksiminen ja huonekalujen järsiminen jäi hampaiden tulon myötä pois. 

Isak ei ikinä ole yksin sisällä, siihen sitä ei opetettu koska on ulkotarha ja melko varmaa on että tekee omatoimista remonttia yksin ollessaan. Hippu ja Isak ovat myös aika oppineita toisiinsa että ovat joko tarhassa tai lähtevät autoon mukaan. Hippu ei ole ikinä tehnyt autossa mitään mutta Isak on kyllä näyttänyt sen että tapahtuu jos autossa on järsittävää ;) 

Kaikki rokotukset on menneet hyvin ja kehujen kanssa on tultu pois eläinlääkäriltä. Isak on tervepäinen koira jonka voi huoletta antaa olla lasten kanssa. Se tervehtii kaikki ihmiset hymyllään eli irvistämällä. Se on kuulema hyvän hirvikoiran merkki. Se leikkii lasten kanssa ja on ihmisten seurassa. Joka aamu pitää halia, pötköttää ja olla lähekkäin. Vaikka jämpti on metsästyskoira, se on myös sopiva perhekoira. Isokokoinen koira se on mutta pidän siitä. Sängyssä on vaan välillä ahdasta ;) saapi siis olla sängyssä, sohvilla. 

Toki sillä on metsään kutsumus enkä ihmettele yhtään miksi jämptit annetaan vain metsästäviin koteihin. Jos Isakilla on tylsää, ei ole aktivoitu tarpeeksi tai toinen koira saa enemmän silityksiä, alkaa se "hirvihaukunta". Isak vaatii siis paljon eikä se ole pelkkä tarhakoira jos haluaa että se osaa olla myös sisällä. 

Kaikkein hellyttävintä on nähdä se isännän ja koiran kiintymys. Tässä tehdään eväitä hirvenmetsästyksen aloituspäivänä. Jos Hippu ja mieheni lähtevät kaksin jonnekin, Isak kävelee koko ajan minun mukana ja vahtii etten häviä. Hippu otetaan riemulla vastaan, samaten minut kun tulen kotiin. Hippu ja Isak ovat erottamaton kaksikko. Vaikka joskus Hippua ärsyttää niin kyllä se aina odottaa että Isak tulee metsäreissuiltaan kotiin.

Kissa ei oikein Isakista välitä, juniori on sille vielä liian villi ja innokas. Kissalla onkin oma saunaosasto ja ruokapaikat pöydällä. Kissa on sisällä enemmän kun Isak on tarhassa ja kun tulee sisälle, kissa painuu omaan rauhaan. Kissa pääsee myös yläkertaan halutessaan jonne portti estää koirien pääsyn. 

Sellaista kuului Isakille. Kelpo koira ja perheenjäsen siitä on kasvanut ja vaikka en itse metsästä, Jämpti on ollut yksi haaveroduistani. Tykkään ulkomuodosta ja luonteesta. Norjanharmaa meillä oli myös mietinnässä mutta Jämy on jalkavampi.

Mitä teidän kissoille tai koirille kuuluu? Löytyykö muuten lukijoista jämyjen isäntiä/emäntiä?

Isakin kuulumisia

Iisakki on nyt asustellut meillä puolitoista kuukautta ja on aika kertoa kuulumisia! Olen aika paljon ottanut Insta Stooreja ihan muistomielessä ja kuvia, näistäkin on kiva katsoa miten koiranpentu on kasvanut ihan kuukaudessa. Alussa se oli hoiperteleva pissijä, kuukaudessa pieni monsteri joka pääosin tekee tarpeensa ulos :D

Pari ekaa päivää meni ja kaikki soljahti paikoilleen, Iisakista tuli täysi perheenjäsen kunhan ensin Hippu toipui alkujärkytyksestä. Se siis vähän loukkaantui että mikä juttu tämä nyt on.

Hipusta on paljastunut suojelevainen puoli jota en itseasiassa ole itse huomannut, vaan kaverini sanoi että katoppa miten Hippu suojelee kissaa! Iisakki on siis kissalle välillä kunnon riiviö, roikkuu hännässä ja takatassuissa. Ja ennenkuin siellä taas joku eläinsuojelija älähtää niin on mulla järki päässä enkä anna Iisakin kiusata ketään. Kissa osaa antaa tassua takaisin ja kissan ruoka- ja nukkupaikat on pöydällä ja saunan lauteilla. 

Hippu siis menee väliin tai niinku juoksee Iisakin eteen ja kiilaa, kun Iisakki leikissä jahtaa kissaa. Hippu myös menee väliin jos Juuso ( aikuinen jämpti ) haistelee Iisakkia. Ei siis anneta Juuson ja Iisakin olla keskenään koska Juuso ei välitä uroksista ja toinen on jätti ja toinen pieni vielä. Ettei tule vahinkoa vaikka Juuso on kiltti koira ja ollut ihan myönteinen Iisakin tulosta. Mieluummin on vaan ylivarovainen kun sitten voivottelee.

Hippu on siis aivan ihana ja kiltti koira. On kyllä saanut extrahuomiota ja herkkuja koska on niin kiltti Iisakille. Pari ekaa päivää se vähän oli loukkaantunut mutta sitten ymmärsi että onhan se kivempaa kaverin kanssa kuin yksin. Pärjäävät kaksin samassa tarhassa ilman huolta ja Iisakki menee Hipun perässä. Hippu on kuin emo Iisakille ja sitä toivoinkin että Hippu vähän opettaa ja näyttää mallia. 

Iisakki kyllä kotiutui aivan heti eikä ole itkeskellyt. Jäi oikeastaan heti alkuviikosta joksikin tunniksi yksin koska työt, mutta ei ole ikinä itkenyt perään ja ihan rauhallisesti ollut. Toki nyt pissaa tulee mutta se on normaalia. Leluja ja luita sillä on. Toki Iisakki osoittaa merkkejä että jos ei kiellä ja vahdi, pistää paikkoja remonttiin. On aika hanakka järsimään huonekaluja ja vähän kaikkea, mutta houkutteleva luu eteen niin jo unohtuu. Muutenkin Iisakki on tosi kiltti, meihin kiintynyt ja seurallinen koira. Rauhallisempi kun sen kanssa on kaksin, Hipun kans kyllä riehuvat ja jos on enemmän ihmisiä niin sitten pissaa ja on ihan holtiton :D

Automatkat on sujuneet moitteitta paria pissiä ja oksua lukuunottamatta. Siis muutenkin ihan hirmu kivasti on mennyt! Ja se helpottaa kun on vanhempi koira ja ylipäätään se että on toinenkin ihminen huolehtimassa pennusta. Hipun kanssa se pentuaika oli raskasta kun tein pidempää työpäivää, Hipulla oli tosi paha eroahdistus ja pääasiallinen hoitovastuu oli mulla vaikka se yhdessä otettiin. Vaan ihan järkevä koira siitä tuli ja maailman ihanin koira onkin. 

Vaikka pennut on supersööttejä ja pehmeitä palleroita, en kuitenkaan malta odottaa että Isak kasvaa ja sen kanssa voi touhuta enemmän. Pentuaika on ihanaa mutta raskasta. Ulkotarha helpottaa kyllä ihan tajuttomasti ja että viihtyvät Hipun kanssa samassa tarhassa. On nimittäin oikeasti hankala tehdä ruokaa tai siivota jos pentu roikkuu mopissa. On ollut hyvin vähän aikaa blogille mutta hengissä pidän tätä kyllä ja kesällä alkaa jo helpottaa, viimeistään syksyllä valitan kun isäntä ja Isak on vaan metsässä ;)

Pikku-Iisakki

En paljastanut asiaa täällä, en Instagramissa enkä Facebookissa eli tänään illalla meille tulee koiranpentu! Lähinnä perhe, ystävät ja jotkut kaverit tiesi asiasta vaikka ei sitä olla salattu mutta en ole halunnut asiasta hössöttää jos jotain menisi vaikka pieleen. 

Pikku-Iisakki syntyi 6.3. Iisakki on Jämtlänninpystykorva eli tuttavallisemmin jämpti/jämy. Rotuvalinnasta sen verran että virallisesti Iisakki on paremman puoliskon koira metsästyskäyttöön mutta hellanlettas miten tätä voit olla hellimättä ja tokihan siitä minunkin koira tulee ja perheenjäsen kuten muutkin eläimet meillä on. 

Kyseessä oli I-pentue eli nimi piti keksiä I:llä alkavaksi ja urospentu valittiin. Käytiin valitsemassa meidän pentu kun olivat parin viikon ikäisiä, ja otettiin 12 pennun joukosta se vaalein, vilkkain, äänekkäin ja kookkain. Iisakilla oli silmätkin avautuneet ensimmäisenä. Kyllähän tästä olis halunnut höösätä ja kertoa teillekin aiemmin mutta päätin sitten asian joka paikassa julistaa samaan aikaan kun ei mieskään asiasta somessa huudellut. 

Siitä on 6 vuotta kun mulla viimeksi oli koiranpentu. Jotkut saattanevat muista syödyt meikit ja purrut purkit. Edelleen naurattaa ne fb:n tarjoilemat muistot purrusta UD Smokysta. Silloin kyllä itkin ja v*tutti aika rankasti kun oli pussillinen uusia Clarinsin meikkejä kannettu olkkariin syötäväksi, vaan en sitä tietenkään pikku-Hipulle ilmaissut. Pikku-Iisakille ja muille perheen hurtille rakennettiin ulkotarha jossa on kolmelle koiralle oma yksiö väliseinillä. 

Olen kyllä mielissäni rotuvalinnasta koska perheen vanhempi jämy on omaankin mieleen ja tykkään Juusosta kovasti. Juuso on eläkkeellä ja kiva perhekoira, antaa kissankin olla rauhassa kun kissa on sille pari kertaa tassua nostanut. Tottahan toki tämä pentuaika taas jännittää kun perheessä on 3 koiraa ja 1 kissa, mutta tuo ulkotarha helpottaa ja koko kööri jää sinne työpäivän ajaksi. Ei tarvii stressata. 

Tarhassa on katto joten koirat on turvassa kun susialueella kuitenkin asutaan. Ja ennenkuin kukaan asiasta mainitsee niin Iisakki kyllä on ihan sisäkoira kuten muutkin ja opettelee sisäkoiran tavat. Ensimmäisen puoli vuotta se on sisällä paitsi työpäivät. Mutta tarha on hyvä olla koska edellinen pentuaika on vielä muistissa ja molemmat käydään töissä, eipähän satu mitään vahinkoja tai rähinöitä työpäivän aikana pienelle. Tarhassa se on Hipun kaverina että yksin ei tarvii olla, ja minun työpäiväni ei täysi ole koska teen osa-aikatyötä.

Instagramista ( @tainacharming ) voi seurata pikku-Iisakin elämää ja sitä miten Hippu suhtautuu uuteen pentuun...toki voin niitä täälläkin päivitellä jos kiinnostelee :)

Sellaisia pentu-uutisia :) jonkun verran olen ajastanut teille postauksia valmiiksi mutta saatan olla ahkerampi IG:n puolella, riippuen nyt vähän tästä miten pentu tulee viemään aikaa. Jos blogi hiljenee niin kyllä se siitä taas aktivoituu, en aio missään nimessä tätä lopettaa :)

Kuvat kasvattajan ottamia. 

Lifestyle Lauantai - Viikonloppu mun kanssa

Kesällä on ollut monena viikonloppuna paljon menoa, viikolla kiirettä sekä stressiä töissä. Vastapainona tälle olen halunnut viettää viikonloppuja sillee ettei ole ollut mitään suunnitelmia :) 

Perjantaina töitten jälkeen käyn kaupassa mikäli päivä ei ole ollut hirmu pitkä. Menen kotiin ja yleensä chillailen :) mulle chillailu voi olla pyykinpesua ja siivoamista :D en tiedä joko alakerran naapuri hermostuu kun imuroin aika usein mutta kolmen eläimen kanssa on vähän pakko. Joskus se imurointi alkaa klo 20 illalla mutta ei silloin ole vielä hiljaisuus. Yleensä siis perjantaina koostuu kotihommista, joskus saatan piipahtaa kahvilla kaverilla tai kaverit käy meillä.

Lauantaina mulla on heti aamusta klo 9 Bodypump mutta yleensä herään siltikin ilman herätyskelloa. Havahdun yleensä kuuden jälkeen ja saatan torkkua yli seiskaan. Sitten mun on jo pakko nousta että ennätän tunnille. Pitää kuitenkin juoda kahvit ja käyttää koira. Aamupalaa en välttämättä syö jos tuntuu että jaksan pumpin. 

Pumpin jälkeen käyn suihkussa, laitan tukan, meikkaan katsoen meikkivideoita ja syön aamupalaa. Tämä rutiini on mun lempihetki aamusta ja saattaa kestää 2-3 tuntia.....viikolla on aina kiire töihin ja aamut minuutti aikataulutettu joten nautin hitaista aamuista silloin kun voin. 

Kun olen laittautunut, saatan hengailla, käydä koiran kanssa kävelemässä ja laittaa ruokaa. Olis kiva lähteä shoppailemaan mutta ei ole aina rahaa ja ei viitsi huvin vuoksi pyöriä kaupoissa, aina lähtee jotain turhaa mukaan. Joskus tapaan kavereita mutta joskus haluan viettää viikonloppuja ettei ole mitään menoja. Tykkään syödä hyvää ruokaa, katsoa leffaa ja tehdä blogijuttuja. Illalla katson telkkaria tai luen kirjaa.

Sunnuntai on viikon lempparipäivä. Minua ei ahdista ajatus siitä että huomenna töihin, tykkään työstäni ja työpaikastani. Sunnuntaina meikkaan hitaasti ja katson samalla taas meikkivideoita sekä luen blogeja. Teen mahdollisesti monta blogipostausta valmiiksi, otan tuote- ja meikkikuvia. Saatan siivoilla sisällä tai ulkona autoa ja puuhata kotihommia. Joskus käy vieraita tai mä käyn jossain kylässä. Mutta harvemmin liikun ihmeemmin mihinkään, mitä nyt koiran kanssa koirapuistoon tai kävelylle. Hengaan, katson telkkaria ja luen. Iltaisin teen kasvojenhoitorutiineja ja kasvohoitoja :)

Aika rauhallista elämää siis, tykkään kun saa tehdä omia juttuja ja ehtii harrastaa kaikkea. Viikolla on työt ja harrastukset liikunnan sekä koiran kanssa, joskus blogijuttuja :)

Mitä sinä tykkäät tehdä viikonloppuisin?

ps. Allekirjoita sinäkin tässä vetoomus eläinkokeiden lopettamiselle! 

Lifestyle Lauantai - Uusi sinkkukoti ja kuulumisia eron jälkeen

Lupasin teille kotiesittelyn ja tässä se nyt olisi! Siivouspäivän jälkeen :D ei meillä aina näin siistiä ole, joskus leluja ja luita lojuu missä tahansa...lattialla on hiekkaa...altaassa tiskejä..mutta perussiisteyden yritän aina pitää yllä. Ja nyt se on helpompaa kun ei tarvii enää siistiä kenenkään muun jälkiä!

Asun luhtitalossa ja sisään tullessa on pieni tuulikaappi. Se on hyvä niin kissat ei ole heti ulko-oven takana koska ihan kamalaa jos ne karkaisivat! Eteisestä avautuu koko asunto, vasemmalle jää kylpyhuone, sitten on makkari, olkkari ja oikealla keittiö. Eteinen on onneksi ihan suht tilava.

Olisin toivonut eteiseen kaapiston tuon ryönänurkkauksen tilalle, olisi ollut siistimmän näköinen ja siinä olisi sitä kaivattua säilytystilaa.

Keittiö on minusta aika kiva! Pitkulaisen mallinen on kätevä yhden ihmisen siinä pyöriessä. Kaikki on valkeaa, tykkään! Joissakin muissa tämän talon asunnoissa keittiö on vanhempia, kaapinovet siniset...Kiva että keittiöön mahtui lisäksi oma pakastin sekä neljän hengen pöytä. Tykkään tosi paljon tuosta pöydästä ja tuoleista. Asunnossa ei ole sälekaihtimia joten illalla on vedettävä verho eteen koska vastakkaisesta talosta näkyy sisälle etenkin jos on valot päällä.

Keittiöstä pääsee olkkariin. Tuo ovi on vähän turha mutta toisaalta kätevä jos joku vieras vaikka nukkuisi olkkarissa.

Olkkarin jaoin kahteen osaan. Toinen puoli on minulle ja toinen kisuille ;) eli tällä puolella on telkkari. Pitäisi ostaa lyhyempi antenninjohto niin saisi tuota johtokasaa pienemmäksi. Tässä katson telkkaria, syön ja lakkaan kynsiä :D 

Ehkä nuo beiget tapetit ei mun lempparit ole mutta ne on siistit, ihan vasta laitetut. Voisihan ne olla pahemmatkin!

Olkkarin toinen puoli on pyhitetty kissoilleja mun Billy-kirjahyllylle. Kissojen kiipeilypuu vie tosiaan niin paljon tilaa ja se pitää tietysti saada ikkunan eteen. Kissat kotiutuivat tänne ihan välittömästi. En usko että ikävöivät entiseen kotiin, ovat ne asuneet mun kanssa jo neljässä eri kodissa, toinen viidessä. 

Vessa on aika karu...beige muovilattia ja perusvalkeat neliölaatat seinässä. Mutta tämäkin on siisti. Suihku on siis tuossa vasemmalla, minuunpäin kissan laatikot, oma laatikko :D ja paikka pyykkikoneelle. Hyllytilaa ei ollut ollenkaan, ostin Ikeasta sellaisen metallisen vaunun johon sai loput purkit.

Makkarissa on onneksi kaappitilaa koko seinän pituudelta ( oikealla puolella ). Eipä tänne muuta sitten mahdukaan kuin pöytä ja sänky. Sängyn vastakkaisella puolella on mun kuvauspöytä, ei ole esittelykunnossa :D eikä käy "sisustukseen" mutta pakko sekin oli jonnekin sijoittaa. Kyllä me tänne on mahduttu ja ennenkaikkea ollaan viihdytty. Tuskin tässäkään asun loppuelämää, eihän sitä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ;)

Olen viihtynyt tosi hyvin tässä 58 neliön kaksiossa. Eipä oltaisi pienempään mahduttukaan! Ehkä hiukan harmittaa lämpimän varastotilan puute, olen joutunut varastoimaan aika paljon tänne asuntoon. Myös kaappitilaa saisi olla enemmän mutta se taas veisi muuta tilaa. Asunto on siisti, pinnat vastikään remontoitu. Tykkään valkeista kaapinovista ja seinistä, mukavaa vaihtelua puupintaisen omakotitalon jälkeen. 

Kaupungin vuokra-asunto mutta mukavat naapurit eikä ole levotonta. Yksityiselle olen painajaismainen vuokralainen kahden kissan ja koiran kanssa, ei siis herunut sieltä suunnalta asuntoa. Lattia on muovimattoa MUTTA voisi tämä olla pahempikin! Ikkunat kolmeen suuntaan, tykkään kyllä tosi paljon! Omaa en nyt halunnut harkita, ehkä joskus tai sitten ei enää ikinä :D

Ostin kaikki huonekalut uusiksi. Muutto itsessään oli niin hirveä että onneksi sai nuo huonekalut lähellä olevista liikkeistä. Onneksi myös pääsiäisenä kaikki oli auki kaikkina päivinä aamusta iltaan! Koiraperheen sohva kannattaa valita ajatuksella. Siinä maataan kuratassuilla, hiekkaa kulkeutuu ja siinä syödään luuta. Kissojen takia sohva ei voi olla nahkaa eikä missään nimessä valkea. Mustassa taas näkyy karvat. Niinpä päädyin neutraalin väriseen harmaaseen kangassohvaan jonka kangas on paksua ja kulutusta kestävää. Mietin vielä miten suojaisi kangasta, jollain aineella? Vinkkejä?

Koiraperheen matto kannattaa myöskin valita järjellä. Sillä on sama kohtalo kuin sohvalla, ellei pahempikin. Pahempaa nämä ovatkin kokeneet, joitakin kakkavahinkoja ja pissi. Hippu oli vähän hämillään alussa kun ulos ei pääse vapaana ovelta. Tuli pari vahinkoa. Polypropeeni matto onkin helppo, se on kovaksi kudottu matto josta pissi on helppo huuhtoa ja kakkapökäle poimia pois. Myös värinä kannattaa olla beige :DDD valkeassa näkyy tahrat. 
Polypropeeni matto on helppo imuroida, se ei valu tai veny kulmista tai taitu helposti. Myöskään kissat eivät tykkää teroittaa niihin kynsiään. Sellainen muhkea karvalankomatto olisi ihana mutta mulla oli sellainen, Hippu pissi siihen pentuna ja kissa merkkaili Hipun pissin päälle. Se meni melkein pilalle, aika homma nähtiin pesussa ja hajunpoistossa, tuuletettiin sitä vielä koko talvi ettei tarvinnut roskiin heittää. Se jäi exälle.

Sängyn kanssa ei ihmeellistä, nämä eivät revi sänkyä tai pissi siihen. Sohvapöytä ja lipastot ovat Ikeaa, tv-taso ja keittiön pöytä Sotkaa. Ihan mihinkään Artekiin ei tämä neiti kykene ;) eikä ne ole mun tyyliä. Valkeita huonekaluja halusin, tykkään kyllä tosi paljon kun kaikki on nyt samannäköistä omaa eikä koottu kahden ihmisen omaisuudesta.

Hippu otti eron tosi raskaasti. En edes ymmärtänyt että koira voi reagoida niin. Aloin ihmetellä kun se on niin vaisu, makaa vaan ja lenkillä sitä saa vetää perässään. Ei innostu kylässä lapsista tai pikkukoirista. Olin tosi huolissani ja pelkäsin kohtutulehdusta ja mietin jo valeraskautta. Mutta se on ilmeisemmin masentunut ja ikävöi toista ihmistä. Sillä on ikävä entiseen kotiin missä sai juosta pihalla, piilotella luita ja haukkua ohikulkeville koirille. Tottakai se myös ikävöi koirapuistoa ja koirakavereita. Harmittaa tietysti ja surettaa. 
Mutta en luovu Hipusta eikä se voi olla paljon töissä olevalla exällä yksin omakotitalossa ilman minua ja kissoja. Käy se siellä hoidossa, silloin selvästi piristyy ja on jopa harmissaan kun joutuu lähtemään pois. Jospa se tästä ajan kanssa. Yritetään lenkkeillä paljon täällä, ollaan tutustuttu uuteen koirapuistoon ja saatu haistelukavereita lenkillä. Käydään myös kylässä ja tavataan ihmis- ja koirakavereita. Siksi harvennan hieman päivitystahtia mikäli tarvetta, koska haluan antaa koiralle nyt enemmän aikaa.

Itse voin hyvin :) kaupungissa on enemmän harrastusmahdollisuuksia ja käynkin nyt pari kertaa viikossa zumbassa ja kuntojumpissa. Lenkkeillään paljon. Myös tämä bloggaaminen on kivaa omaa aikaa mutta yritän että se ei veisi minulta nyt liikaa. Koska helposti unohdun kirjoittamaan moneksi tunniksi ja jos Hippu on hoidossa, huomaan istuneeni koko päivän koneella. Koira on kyllä siitä mahtava että se pakottaa lenkille ja sosiaalistumaan. Olen saanut tästäkin tosi monta tuttavaa Hipun kanssa :)

Mukavaa lauantaita ja huomista äitienpäivää ;)

Lifestyle Lauantai - Lemmikkieni lempiasiat

Tämän postaustoiveen sain lukijaltani :) lemmikkieni lempiasiat; lempipaikka, -ruoka ja -leikki :)

Hipun lempileikkejä on pallon ja frisbeen heittely. Itseasiassa luin juuri Koiramme -lehdestä että se onkin tyypillistä toimintaa paimenkoirille. Aina sitä oppii uutta :) palloleikeissä paimenkoira saa toteuttaa taipumustaan saaliin ajamiseen ja pysäyttämiseen. Tälle saa heitellä palloa vaikka koko ajan..sisälläkin se kantaa palloa tai tuo pallon sänkyyn leikin toivossa. Onneksi ei nyt kuitenkaan ihan maanisesti sitä tuijota..

Hipun lempipaikka on varmaankin sohvan nurkka. Toki se nukkuu myös omassa pedissään ja sängyssä. Mutta jos se tulee ulkoa ja haluaa nukkua omissa oloissaan, se painelee sohvalle ja asettelee itsensä tyynyjä vasten.

Lempiruokaa taitaa olla kaikki mitä tarjotaan :) meillä raakaillaan mutta ei barffata, en siis syötä lihaisia luita ruokana vaan hammasputsina ja ajankuluna. Kun pakkasesta antaa jäisen lihaisen hirvensorkan, neiti on hiljaa. Tätä herkkua syödään antaumuksella, onni on metsästävät koirapuistokaverit!

Kissojen lempileikkejä ovat ehdottomasti huiskalla leikittäminen. Harmi kun koiran tulon jälkeen kissoilla ei ole voinut pitää leluja lattialla. Koira syö ne ja päiväksi en jätä tänne mitään pikku hiiriä tai palloja mihin se voi tukehtua. Siksi kissojen kaikki lelut on takavarikoitu. Leikitään joskus yhdessä kun Hippu on ulkona. Huiska on ihan paras, samaten rapisevat hiiret ja kilisevät pallot :)

Lempipaikka on Piparkakkutalo jonka ostin Zooplussasta. Kannatti kyllä hankkia kunnollinen iso kiipeilypuu jossa on monta tasoa. Myöskin koira istuu joskus tuossa alimmalla orrella :D toki näin iso puu vie paljon tilaa mutta mitäpä sitä ei lemmikkiensä puolesta tekisi ;)

Ja näillekin kelpaa mikä tahansa ruoka...molemmilla on omat ruokavaliot mutta herkkuihin ovat hulluna. Nämä herkut ovat hammasputsailuihin ja maistuvat molemmille. Koiran kanafileetkin maistuvat mutta ovat hieman liian kovia kissan hampaille. Myös sitkeä raakaliha ja dentalraksut ovat hampaiden putsailuun :)

Mitä lempparijuttuja teidän eläimillä on? Lempileikit tai -paikat? Mihin herkkuihin ovat hulluina?

ps. Seuraavassa Lifestyle Lauantaissa kotiesittely!

Lifestyle Lauantai - Mitä ja milloin

Bongasin Milban blogista hauskan haasteen johon vastailen tänään :) lisätkää kyseinen blogi muuten lukulistalla jos iki-ihanat shelttivauvan kuvat kiinnostavat ;) ja onhan siellä ihania kynsiäkin!

Viimeksi minä:

Ilahduin uusista hiuksistani. Kyllä se kampaajalla käynti vaan piristää! Olen myös mielissäni kun löysin omalta kylältä hyvän kampaajan joka on edullinen, mutta osaa leikata just sellaisen tukan kuin haluan :)

Nauroin katsoessani YouTubesta vanhoja Putouksen ja Kingin sketsejä :) Hippu nimihän inspiroitui Hippu Kylberistä ;D

Itkin eron ja Hipun surun takia.

Suutuin kun tuntui ettei minua oikein arvosteta.

Harmistuin kun auto ei mennyt katsastuksesta läpi ja sen korjaaminen tuli kalliiksi.

Häkellyin kun asiakas kehui tukkaani ja kenkiäni :D

Kokeilin jotain uutta ja hankin oman vuokra-asunnon :)

Urheilin äsken Hipun kanssa lenkkeilyn muodossa. Matkalla pysähdyttiin koirapuistossa.

Ostin tylsästi kaupasta ruokaa :)

Päätin pitää karkkilakkoa pääsiäiseen asti ja se pitikin tosi hyvin.

Inspiroiduin toisista kynsiblogeista ja halusin ostaa uusia leimauslaattoja. 

Luin Leena Lehtolaisen Jonakin onnellisena päivänä.

Söin Kauraherkkuja iltapäiväkahvin kanssa. 

Herkuttelin eilen illalla pähkinöillä ja rahkalla.

Mitä sä vastaisit näihin? Saa kopsata tai vastata kommenttikentässä!